Pyry Sarkkinen
Projekti-insinööri, DI rak.
Infra ja uusiutuva energia
Infra ja uusiutuva energia
- 040 705 3294
- pyry.sarkkinen@prenner.fi
Energiavarastopuistot eli BESS-puistot (Battery Energy Storage System) ovat kasvavassa kysynnässä. Sähköverkon rakenne on muuttunut voimakkaasti viime vuosina ja sähköntuotannossa ollaan siirtymässä vihreisiin tuotantomenetelmiin, mikä edellyttää sähkön varastointia. Energiavarastopuistojen osalta sopimussuhteet ja urakkaraja-asiat korostuvat, koska hankkeen ympärillä toimii useita eri toimijoita omine vaatimuksineen. Koko hankkeen ajan vaaditaan aktiivista vuoropuhelua eri osapuolten väliltä, jotta voidaan välttyä tietokatkoksilta ja vääriltä olettamuksilta. Projektinjohdon tulee olla jatkuvasti askeleen edellä ennen seuraavia työvaiheita.
Rakentaminen on myös yleisesti muutosten keskellä. Akkupuistojen, kuten kaikkien muidenkin rakennushankkeiden suunnittelua ja rakentamista ohjaa 1.1.2025 voimaan astunut rakentamislaki (RakL 751/2023). Lisäksi kantaverkkoyhtiö Fingridin määrittämiin sähkövarastojen järjestelmäteknisiin vaatimuksiin (SJV) on tullut isoja muutoksia 20.3.2025, joihin hankkeeseen ryhtyvän täytyy varautua. Isomman tuotantokapasiteetin energiavarasto vaatii isompia taloudellisia investointeja, mutta sen lisäksi niille määrätään korkeampi SJV:n mukainen tyyppiluokitus. Tyyppiluokituksesta isompaan siirryttäessä dokumentointi- ja todentamisvaatimukset kasvavat.
Merkittävä tekijä laitteiston ominaisuuksien lisäksi on maarakennustyöt, joilla luodaan turvalliset ja kestävät olosuhteet akkupuistolle toimia koko elinkaaren ajan. Ulko-olosuhteisiin toteutettuna akkukentälle jää piiloon lukematon määrä sähkönsyöttö- ja tiedonsiirtokaapeleita, joiden asennus on tehtävä huolellisesti ja dokumentoiden. Tämä on tärkeää, jotta kaapelit voidaan tarvittaessa jäljittää.
Varsinaista rakennustyötä seuraa sähköasennukset. Akkupuistohankkeille on tyypillistä, että tekniikkaa tuodaan vaiheittain työmaalle. Tässä on huomioitava, että akkupuistojen maan alla on usein tekniikkaa ja esimerkiksi nostot sekä muu asennustoiminta on suunniteltava huolellisesti, jotta aluekaapelointi ja muu maan sisäinen tekniikka ei vaurioidu asennustöiden yhteydessä. Aluetekniikka altistuu kovimmalle mekaaniselle rasitukselle asennustöiden aikana.
Akkupuistot liitetään maakaapelilla sähköasemaan tai jakeluverkkoon. Liityntäkaapeli on akkupuiston tyypistä riippuen joko keski- tai korkeajännitemaakaapeli. Kaivu- ja kytkentäajankohta on suunniteltava hyvissä ajoin ja yhteistyössä verkonhaltijan kanssa, jotta voidaan yhteensovittaa kaapelin kaivutyöt ja tarvittavat keskeytysjärjestelyt.
Talviaikaan ajoittuva hanke tuo myös omat haasteensa. Maarakennustalvitöissä on huomioitava, että maan tiivistys on haastavaa, mikä voi aiheuttaa myöhemmin painumia, jos kylmiä olosuhteita ei huomioida riittävästi.
Betonityöt on suunniteltava siten, että betoni saavuttaa jäätymislujuuden 5 MPa. Lujuudenkehitys voidaan turvata esimerkiksi lämmityslangoilla ja eristämällä valu pakkaselta. Sopivin suojausmenetelmä suunnitellaan rakenteen mukaan ja siitä laaditaan betonityösuunnitelma. Betonirakenteita energiavarastoissa ovat esimerkiksi muuntajan perustukset.
Sähkökaapeleille on omat suositellut asennuslämpötilat tuotekohtaisesti. Kylmissä olosuhteissa kaapeliasennukset on tehtävä siten, että ne pysyvät sallitussa käsittelylämpötilassa asennusten ajan.
Nämä edellä mainitut rakennus- ja asennustekniset haasteet aiheuttavat kustannus- ja aikataulutuksen hallintaan omia haasteita. Talvityöt on huomioitava ja niihin on varauduttava, mikäli on riski että työt ajoittuvat tai saattavat ajoittua talvikauteen.
Työturvallisuuden osalta energiavarastopuistojen rakennustyöhön liittyy monia työvaiheita, joita on arvioitava tarkasti ja suunniteltava työvaiheet turvallisiksi. Yleisten työturvallisuusnäkökulmien lisäksi työhön liittyy monia sähköverkkojen läheisyyteen liittyviä työturvallisuusriskejä, kuten sähköaseman viereiset jännitteiset ilmajohdot ja maakaapelit. Sähkön vaaroista ei varoiteta turhaan. Ilmajohdot ja maakaapelit ovat Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) mukaan aiheuttaneet 2000 luvulla yli 40 tapaturmaa, joista suurin osa on sattunut työ- ja nostokoneilla. Ilmajohtojen läheisyydessä on aina noudatettava turvaetäisyyksiä. Sähköiskuun ei tarvita välttämättä kosketusta, sillä sähkö voi myös hypätä. Työkoneet on maadoitettava, jos on riski, että työkone voi osua virheliikkeen seurauksena johtoon.
Työmaat on pidettävä ehdottomasti siistinä, koska energiavarastopuistot sijaitsevat sähköasemien läheisyydessä. Esimerkiksi muoviroskat voivat kulkeutua tuulen mukana sähkölinjoihin ja niistä voi koitua turvallisuusriskien lisäksi myös merkittäviä taloudellisia menetyksiä.
Puiston käyttöönotto on prosessi, joka edellyttää sekä Fingridin, että verkonhaltijan vaatimusten täyttämistä rakennustöiden loppuun saattamisen lisäksi. Prenner on mukana energiavarastopuistojen rakennuttamis- ja projektinjohtopalveluissa sekä muissa rakennutun ympäristön ja teollisuuden hankkeissa. Jos suunnittelette projekteja ja haluatte kuulla palveluistamme lisää, voitte olla yhteydessä Prennerin asiantuntijoihin.
