Prenner - Project engineering partner

prenner

project engineering partner

Ilmastovaikutusten arviointi

Asuin- ja liiketilojen rakennushankkeissa vaaditaan ilmastoselvitys vuoden 2025 alusta rakennuslain uudistuksen myötä. Vaikkei rakennuslaki velvoita teollisuusyhtiöitä päästölaskentoihin, tulevat vastuullisimmat yhtiöt niitä toteuttamaan.

Terminologiaa

Alla keskeisimpiä lyhenteitä ilmastoselvityksiin ja rakennusten päästötietoihin liittyen:

  • CO2e on hiilidioksidiekvivalentti, joka tarkoittaa eri kasvihuonekaasujen globaalia ilmastoa lämmittävää vaikutusta.
  • EPD eli Environment Product Declaration, on tuotteen ympäristöseloste
  • LCA eli Life Cycle Assesment on tuotteen tai palvelun elinkaaren ympäristövaikutusten arviointi
  • LCC eli Life Cycle Costing on elinkaarikustannuslaskentaa, jossa lasketaan tuotteen tai palvelun kustannukset koko elinkaaren ajalta.
  • GWP eli Global Warming Potential on kasvihuonekaasun lämpöenergian vangitseminen suhteessa hiilidioksidiin.
  • CPR eli Construction Products Regulation on EU:n rakennustuoteasetus, jolla arvioidaan rakennustuotteiden tasoa
  • BREEAM eli Building Research Establishment Environmental Assessment Method on Euroopan johtava rakentamisen ympäristöluokitusjärjestelmä.

Uuden rakennuslain tuomat muutokset ja vaatimukset

Uusi rakennuslaki uudistaa rakennusalaa merkittävästi. Edellytettäviä asioita uuden rakennuslain myötä ovat muun muassa ilmastoselvitys, joka vaatii rakennustekniikan ja päästölaskennan tuntemusta sekä kattavaa materiaaliluetteloa ollakseen kustannustehokasta. Ilmastoselvitysten lisäksi rakennuslaki tulee edellyttämään:

  • Rakennus- ja purkujäteselvityksiä
  • Isompien rakennusten tarkastuksia vähintään 10v välein
  • Rakennusosina suosittava kestäviä, uudelleenkäytettäviä materiaaleja
  • Hiilijalanjäljen raja-arvoja (tulevaisuudessa)

Mitä ilmastoselvitys tarkoittaa?

Kun jollekin rakennukselle haetaan tulevaisuudessa rakennuslupaa, on ilmastoselvitys osa lupaprosessia, jolla rakennuksen elinkaariajattelua edistetään. Ilmastoselvityksessä eritellään rakennuksen ja rakennusalueen päästöt sekä päästövähennykset yksityiskohtaisen päästölaskennan avulla. Selvityksissä yksikkönä toimii hiilidioksidiekvivalentti CO2e. Tulokset ilmoitetaan pääasiallisesti kilogrammoina yhtä neliömetriä kohden; kg CO2e/m2. Hiilidioksidiekvivalentti voidaan ilmoittaa myös arviointijaksoperusteisesti, jolloin yksikkö on kg CO2e/m2/a.

Miten päästöihin voidaan vaikuttaa?

Vaikuttamiskeinot riippuvat osittain toimialasta, mutta myös ohjaa osaltaan päästöjen pienentämistä vuosi vuodelta enemmän. Hyviä esimerkkejä päästöjen vähentämiseen on mahdollisimman suuri uusiutuvien- ja biopolttoaineiden käyttäminen ajoneuvoissa sekä työkoneissa, rakennusmateriaalien valinta ympäristöystävällisyys edellä sekä fossiilivapaasti tuotetun sähkön priorisointi. Merkittävin negatiivisten ilmastovaikutusten pienentämiskeino on materiaalivalinnat ja se, kuinka suuri osa yhdestä materiaalista on kierrätyspohjaisesti valmistettu. Mitä enemmän kierrätettyjä materiaaleja rakennuksessa käytetään, sen ympäristöystävällisempää rakentaminen on.

Ilmastoselvityksissä käytetään moduuleja

Ympäristöministeriön linjauksen mukaan selvityksissä tullaan jakamaan päästöt ja ilmastovaikutukset eri moduuleihin. Moduulit jakaantuvat siten, että ne käsittävät rakennuksen koko elinkaaren seuraavasti;

  • A-moduuli: ennen käyttöä
  • A1-A5, ennen rakennuksen valmistumista tapahtuvat päästöjä aiheuttavat toimet, kuten rakentamiseen ja raaka-aineiden kuljetuksiin.
  • B-moduuli: käytön aikana
  • B4-B6 koskee rakennuksen käytön aikana tulevia päästöjä, jotka liittyvät mm. Energian käyttöön ja korjaustöihin.
  • C-moduuli: käytön jälkeen
  • C1-C4 vaiheisiin kuuluu rakennuksen elinkaaren loppupuolen päästöaiheuttajat, kuten purkutyöt ja jätteiden käsittelytyöt.
  • D-moduuli: muut vaikutukset
  • Tämän moduulin tarkoituksena on arvioida kiertotalouden ja ilmastohyötyjen toteutumista rakennushankkeessa. Moduulista saadaan hiilikädenjäljen arvo, joka ilmoitetaan negatiivisena hiilidioksidiekvivalenttina.

Ilmastoselvitykset teollisuudessa

Uuden rakennuslain mukaan merkittävien teollisuusrakennusten ja tuotantolaitosten ei tarvitse teettää ilmastoselvitystä samalla tavalla kuin energiatodistustenkin kohdalla. On kuitenkin huomattavissa selkeä trendi, jonka myötä erikokoiset teollisuuslaitokset haluavat muokata toimintaansa ympäristöystävällisempään suuntaan ja sitä kautta teettää päästölaskentaa ja arvioida omia ilmastovaikutuksiaan muun muassa investointien sekä korjaushankkeiden osalta.

Olemme kehittäneet ilmastovaikutusten arviointiin ILMAVA-palvelun, jolla autamme asiakkaitamme laskemaan teollisuuden ja rakennushankkeiden ilmastovaikutukset. Laskennalla saadaan hankkeen hiilijalan- ja kädenjälkiarvot koko elinkaarelta, joilla rakennuksen vähähiilisyyttä mitataan.

Ota matalalla kynnyksellä yhteyttä, jos aiheesta heräsi kysymyksiä, tai tarvitset apua ilmastoselvitysten tekemisessä, autamme mielellämme!

 

 

Lähteet:

Ympäristöministeriö

CO2-päästötietokanta

Lausuntopalvelu.fi

Valtioneuvosto

Suomi.fi

Green Council Building Finland

MRLuudistus.fi

Ota yhteyttä

Lauri Saari
Projekti-insinööri, ins.
Teollisuus
Jaa somessa