Purkusuunnitelma osana tulevaisuuden rakentamista

Vastikään voimaan tullut uudistettu rakentamislaki painottaa voimakkaasti kiertotaloutta paitsi uudisrakentamisen osalta, myös rakennusten purkamisessa niiden elinkaaren tullessa päätepisteeseen. Uudistus vaatii kunnilta ja kaupungeilta suuria ponnistuksia lähitulevaisuudessa julkisen rakennuskannan vanhentuessa, sillä niiden suunnitteluvaiheessa jopa 50 vuotta sitten ei osattu kuvitellakaan nykyvaatimusten mukaista purkusuunnitelmaa ja kiertotalouden tarpeita. Potential Toimitilojen hanke Oulussa muodostui eräänlaiseksi pilottihankkeeksi, jossa Prenner oli tärkeässä asiantuntijaroolissa. A-rakennuksen, eli vuonna 1981 rakennetun ja 2010 laajennetun oppilaitoksen purkutyöt olivat alueella merkittävät, sillä rakennuksen kerrosala oli 10120 k-m². Hankkeen toiseen, eli B-rakennukseen rakennettiin uusi lämmönjakohuone, sillä veden- ja lämmönjakelu oli toteutettu aiemmin A-rakennuksen kautta. Pienempi, 2215 k-m² käsittävä B-rakennus on valmistunut vuonna 1980 ja sitä on niin ikään laajennettu vuonna 2010.

Vaiheittainen purku ilman toiminnan keskeytymistä

Oulun Kaukovainiolla Kotkantiellä on muuttunut paljon syksystä 2024 lähtien, kun Potential Toimitilat Oy:n omistamien rakennusten purku- ja muutostyöt käynnistyivät. Hankkeessa toteutettiin suuria muutoksia kahden rakennuksen osalta ilman, että rakennuksissa vuokralla oleville toimijoille koitui kohtuutonta häiriötä. Potential Toimitilat aloitti toisen rakennuksen osalta purkuselvityksen ja purkukustannusten arvioinnin yhdessä Micropoliksen kanssa ja hankkeen poikkeuksellisten vaatimusten vuoksi ulkoisen projektijohtajan tarve oli selkeä. Micropoliksen kautta Potential Toimitilojen toimitusjohtaja Sami Helander pääsi tutustumaan Prennerin aikaisempiin projekteihin, minkä myötä keskustelut hankkeen koordinoinnista käynnistyivät toimijoiden välillä.

Purkuselvityksen jälkeen Prenner otti projektinjohtovastuun, joka alkoi hankesuunnitteluohjauksella. Kotkantien kahdesta rakennuksesta A-rakennuksen kohtalona oli purku porrastetusti siten, että rakennuksessa vuokralla olevat toimijat saisivat riittävästi aikaa siirtyä uusiin tiloihin. B-rakennus puolestaan sai uudistettua talotekniikkaa, mikä luonnollisesti vaati omat suunnitelmansa sekä luvituksen. Prenner vastasi luvituksesta, hankinnoista, suunnitteluttamisesta ja suunnittelun ohjauksesta sekä rakennuttamisesta niin purettavan A-rakennuksen kuin B-rakennusten talotekniikan muutosten osalta. 

Poikkeuksellisinta hankkeessa oli toteuttaa purku vaiheittain siten, että kummassakaan rakennuksessa olevien vuokralaisten sähkön-, veden- ja lämmönjakelu ei häiriintyisi missään vaiheessa. Keskeinen tavoite hankkeen aikana oli taata vuokralaisille talotekniikan häiriöttömyyden lisäksi se, että purkutöistä aiheutuva tärinä ja melu olivat hallinnassa. Vielä kun purettavan rakennuksen vuokralaiset siirtyivät uusiin tiloihin asiakas kerrallaan, vaati toteutus tarkkaa turvallisuussuunnittelua ja aikatauluttamista. Prennerin monipuolinen osaaminen eri teknisiltä osa-alueilta ja asiantuntijoiden kokemus olivat hyödyksi esimerkiksi sähkö- ja taloteknisten järjestelmien purku- ja muutostöiden kohdalla.

Enää eivät kaivinkone ja kuorma-auto riitä

Potential Toimitilojen toimitusjohtaja Sami Helanderin mukaan rakennusten purkutyöt ovat voimakkaassa murroksessa: “Siinä missä ennen voitiin tilata purkufirma kaivinkoneineen ja murskaimineen paikalle ja maksaa laskut, nykyisen kiertotalouden ja tiukentuneen rakentamislain valossa myös purkaminen vaatii tarkkaa suunnittelua”. Rakentamislain muutokset vaativat isommissa kohteissa tarkat arviot purkutöistä kertyvien, uudelleenkäytettävien raaka-aineiden määristä, mutta myös kierrätyskelvottomista materiaaleista. Eri materiaalien käsittely asiaankuuluvalla tavalla vaatii pelkästään logistiikalta enemmän kuin ennen.

Hyvin suunniteltu ja hallittu purkaminen on erinomainen esimerkki nykypäivän kiertotaloudesta. Käyttökelpoisen raaka-aineen, kuten betonimurskeen talteenotto uudelleenkäyttöä varten on erinomainen esimerkki nykypäivän kiertotaloudesta. Lisäksi puretuille käyttökelpoisille tuotteille ja tekniikalle on löydetty uudelleenkäyttökohteita. Paljon luonnonvaroja ja euroja pystyttiin tällä toteutuksella säästämään.

Helmikuussa 2025 purkutyöt olivat jo edenneet siihen pisteeseen, että voitiin puhua perinteisestä purkamisesta A-rakennuksen viimeisten vuokralaisten siirryttyä uusiin tiloihin ja vaativimpien purkutöiden ollessa jo takanapäin.

Suomessa suuri tarve purkusuunnitelmille

Sami Helander näkee julkisten rakennusten tulevaisuudessa varjoja, joita ei vielä 80-luvulla osattu kuvitellakaan: “Suomessa on valtava määrä 80-luvulla rakennettuja ja sitäkin vanhempia kuntien ja kaupunkien omistamia kiinteistöjä, joiden elinkaari on tulossa päätökseen lähivuosina. Me huomasimme olevamme pilottihanke nykyvaatimusten mukaisessa purkamisessa, eikä meillä olisi ollut tarpeeksi osaamista tai resursseja toteuttaa kyseistä hanketta ilman Prennerin projektinhoito ja -johto-osaamista”, Helander kertoo.

Lähitulevaisuudessa vastaavat projektit tulevat työllistämään julkishallintoa, sillä Potential Toimitilojen hankkeessakin huomattiin, kuinka uuden äärellä todella ollaankaan. Pelkästään selvitystyön laatiminen ja päivittäminen Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään tietojärjestelmään työllistää sen verran, että etenkin pienet kunnat tarvitsevat siihen apua.

Uudistunut rakentamislaki edellyttää, että sekä rakentamis- että purkulupaa haettaessa tehdään jo selvitys hankkeessa syntyvistä purkumateriaaleista, vaarallisista aineista sekä poiskuljetettavista maa- ja kiviaineksista. On sanomattakin selvää, että 40 vuotta vanhoista kiinteistöistä ei ole useinkaan olemassa kovinkaan tarkkoja rekistereitä eri rakennusmateriaalien määristä, vaan selvitystyö on tehtävä ammattilaisen toimesta ennen purkuluvan hakemista.

Me Prennerillä olemme valmistautuneet huolella rakentamislain uudistukseen ja tunnemme sen vaatimukset niin uudis- ja korjausrakentamisessa kuin purkuhankkeissakin. Potential Toimitilojen kanssa toteutettu hanke oli Prennerille merkittävä projekti, sillä se oli ensimmäinen rakennetun ympäristön hanke, jossa vastasimme projektin johdosta ja hallinnasta alkaen hankesuunnittelusta aina projektin toteutukseen. Sekä me että projektissa mukana olleet kumppanit saimme valtavasti hyödyllistä tietoa ja kokemusta nykyajan vaatimuksista ja rakennusteollisuuden suuntaviivoista, jota pystymme hyödyntämään samankaltaisissa hankkeissa ympäri Suomea.