Pyry Sarkkinen
Projekti-insinööri, DI rak.
Infra ja uusiutuva energia
Infra ja uusiutuva energia
- 040 705 3294
- pyry.sarkkinen@prenner.fi
Suomen sähköjärjestelmä voidaan jakaa voimalaitoksiin, kantaverkkoon, suurjännitteiseen jakeluverkkoon, jakeluverkkoon sekä sähkön kuluttajiin. Suomen kantaverkkoyhtiö on Fingrid. Kantaverkkoon kuuluu nykyisin yli 120 sähköasemaa. Suomeen liittyy valtakunnan rajoja ylittäviä verkkoyhteyksiä ja Suomi on mukana eurooppalaisessa kantaverkkoyhtiöiden keskusjärjestössä ENTSO-E:ssä (European Network of Transmission System Operators for Electricity).
Koronapandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat osoittaneet, että valtioiden – myös Suomen täytyy varautua kriiseihin ja pysyä valmiudessa kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvia epätavallisia kuormia varten.
Euroopan komission hyväksymässä CER-direktiivissä (the Critical Entities Resilience Directive) jäsenmaiden on tunnistettava kriittiset yhteiskunnalliset toimintonsa ja toimia niiden kestävyyden parantamiseksi. Energian varastoinnin merkitys osana kansallista varautumista on esitetty myös CER-direktiivissä yhtenä kohtana, johon jäsenmaiden tulee varautua.
Sähköntuotannossa siirrytään enenevissä määrin vähähiilisiin tuotantomuotoihin. Energiatuotannossa on käynnissä murros, jossa tuuli- ja aurinkovoiman merkitys tulee kasvamaan entisestään. Joustavasti tuotetun sähkön osuus vähenee sähköverkossa. Vuonna 2024 sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt laskivat edelleen ja vähähiilisen sähköntuotannon merkitys kasvoi entisestään: tuuli- ja aurinkovoimalla tehtiin tuotantoennätykset ja tuulivoimalla tuotettiin jopa 25 % Suomen sähköstä. Puhtaampien sähköntuotantomuotojen myötä sähkön kulutuksen täytyy joustaa, sillä ihmisellä ei ole keinoja vaikuttaa siihen milloin aurinko paistaa tai milloin tuulee. Joustomahdollisuuksia ovat esimerkiksi energiavarastojen hyödyntäminen osana sähköverkkoa.
Sähkövarastojen merkitys on nostettu esille myös Fingridin julkaisemassa kantaverkon kehittämissuunnitelmassa. Sähköntuotannon muutosten myötä tarvitaan varastointimahdollisuuksia sähkölle ja muulle energialle, jota sähköllä voidaan tuottaa. Sähkövarastojen, kuten akkupuistojen avulla voidaan säädellä sähkön käyttöä sen mukaan, kuinka paljon sitä on saatavilla ja mihin hintaan.
Sähkövarastojen mahdollisuuksia ja niiden vaikutuksia sähköverkkoihin tutkitkaan kansainvälisesti. Tieteellisissä tutkimuksissa on arvioitu, että sähkön varastoinnilla tulee olemaan merkittävä rooli sähköjärjestelmien kehityksessä, sillä energiavarastot tukevat uusiutuvien energialähteiden käyttöä sähköverkossa ja niiden avulla voidaan tasapainottaa uusiutuvien energialähteiden aiheuttamia sähköverkon kuormitusmalleja.
Sähköverkon kulutuksen ja tuoton tasapainoa kuvaa taajuus, joka on tasapainotilassa 50,0 Hertsiä (Hz). Sähkön tuotanto ja kulutus suunnitellaan tasapainoiseksi, mutta käyttötuntien aikaisten tuotanto- ja kulutuspoikkeamien tasapainotukseen tarvitaan reservejä. Reserveillä tarkoitetaan voimalaitoksia, kulutuskohteita ja energiavarastoja, kuten sähkövarastoja, joiden tehoa voidaan säädellä tarpeen mukaan. Reserveille on sovitut ylläpitovelvoitteet pohjoismaisessa yhteyskäyttöjärjestelmässä. Fingridin julkaisema data toteutuneista reservikaupoista osoittaa, että energiavarastoilla on jo merkittävä rooli taajuusohjatussa käyttö- ja häiriöreserveissä.
Prenner on osallistunut Kuhmoisiin rakennetun 5 Megawatin (MW) akkupuiston rakennuttamiseen ja projektinjohtoon. Mikäli olette kiinnostuneita kuulemaan sähkövarastojen rakennuttamis- ja projektinjohtopalveluista lisää, voitte olla yhteydessä Prennerin asiantuntijoihin.
