Tulevaisuuden rakentamista hyvinvointi edellä

Tarpeiden tunnistamisesta kehittämisprosessiin

Mediassa on tarjottu säännöllisin väliajoin tietoa siitä, miten näyttöpäätetyöskentely vähentää fyysistä aktiivisuutta ja työn tauotuksen merkitystä korostetaan. Sen sijaan reissu- ja vuorotyöntekijöiden hyvinvointi jää helposti taka-alalle, vaikka vaihteleviin työoloihin liittyy paljon terveydelle haitallisia riskitekijöitä. Työntekijöitään arvostava johtaja ei lakaise riskitekijöitä maton alle vaan tunnistaa ja tunnustaa ne. Kun niin on tehty, voidaan haasteisiin puuttua systemaattisella ja määrätietoisella otteella edistäen työntekijöiden kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Prenner Oy:llä työntekijöiden hyvinvointi nähdään toiminnan perustana ja menestymisen edellytyksenä. Prenner on käyttänyt resursseja työntekijöidensä hyvinvoinnin kehittämiseen muun muassa riskien tunnistamisen avulla ja valmistellut selkeitä prosesseja, jotka mahdollistavat työntekijöiden hyvinvointiin liittyvien osa-alueiden jatkuvan seurannan ja kehittämisen.

Työhyvinvoinnin määritelmä

Sosiaali- ja terveysministeriön (2022) mukaan työhyvinvointi on työn, sen mielekkyyden, turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin muodostama kokonaisuus. Työhyvinvointia voidaan lisätä oikeanlaisella johtamisella, työntekijöiden ammattitaidolla ja työilmapiirillä. Kun työntekijä on hyvinvoiva, auttaa se häntä sitoutumaan työhönsä ja muun muassa sairauspoissaolot vähenevät. (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2022.) Työhyvinvoinnin edistämisen avulla voidaan ehkäistä myös haasteita, joihin liittyvät kiusaaminen ja konfliktit työpaikoilla, stressi sekä päihteiden käyttö (ILO, 2022). WHO:n suosituksissa esitetään, että työhyvinvointi koostuu fyysisestä työympäristöstä, henkilökohtaisista terveyteen liittyvistä voimavaroista, yrityksen osallisuudesta työhyvinvoinnissa ja psykososiaalisesta työympäristöstä. Näitä tekijöitä ohjaavat eettisyys ja arvot, johtajan sitoutuminen sekä työntekijän osallisuus. WHO:n suositusten mukaan työterveyteen ja hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota eettisen ja lainsäädännöllisen näkökulman lisäksi siksi, että kaikkein menestyvimmät yritykset pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ovat niitä, joiden työntekijät ovat hyvinvoivia sekä fyysisesti että psyykkisesti. WHO:n suositukset on laadittu koskemaan maailmanlaajuisesti, koska työhyvinvointi ei kosketa vain yksilöitä vaan myös yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä, siten maiden taloutta ja viime kädessä koko maailmantaloutta. (Burton, 2010.)

Työhyvinvoinnin haasteet teollisuusalalla

Teollisuusalalla käytetään maailmanlaajuisesti vuorottelutyöjärjestelmää, johon tyypillisesti liittyy vaihtelevat työajat, ylityöt ja matkustaminen. Työntekijät voivat matkustaa pitkiä matkoja työpaikoille (yli 100 km), jotka voivat sijaita syrjäisillä alueilla ja he voivat asua vuoroin työnantajan maksamassa asunnossa ja käydä ajoittain kotona. Työpäivien pituudet vaihtelevat tavallisesti 10-14 tunnin välillä. Työtunteja voi olla sekä päivä- että yöaikaan. (Asare & ym., 2021.)

Tiedetään, että vaihtelevat työolot aiheuttavat erilaisia haasteita työntekijöiden terveydessä ja hyvinvoinnissa. Reissutyöntekijöillä havaitaan enemmän uniongelmia (lyhyt unen kesto, heikko unen laatu, unettomuus), heillä on enemmän uupumusta vapaapäivinä, he tupakoivat enemmän, käyttävät enemmän alkoholia ja ovat ylipainoisempia verraten säännöllisempää työtä tekeviin. Myös ravinto on tyypillisesti heikkolaatuista työjaksojen aikana ja työntekijät kokevat säännöllisempää työtä tekeviä enemmän psykologista ahdistusta ja itsemurhan riski on korkeampi. Pitkät poissaolot kotoa voivat vaikuttaa negatiivisesti elämän tasapainoisuuteen ja ongelmiin sosiaalisissa suhteissa, kuten perhesuhteissa. Asuminen työn ohessa syrjäseuduilla ja yhteisasunnoissa on todettu vaikuttavan henkiseen ahdistuneisuuteen yksityisyyden puuttuessa. Korkeana koetut työn vaatimukset kuten työkuorma ja työn toistuvuus liittyvät huonoihin mielenterveyden ja fyysisen terveyden tuloksiin. (Asare & ym., 2021.) Tutkimusten mukaan maskuliinisilla aloilla vieroksutaan heikkoutta ja odotetaan kovaa työtä, mikä johtaa huonojen käyttäytymismallien omaksumiseen, kiusaamiseen ja haluttomuuteen hakea apua terveys- ja hyvinvointiasioissa niillä työntekijöillä, jotka haluavat sopia työympäristöönsä (Hulls & ym., 2020). Suuri huomio kiinnittyy johtamiseen, koska johtamisongelmista johtuva stressin lisääntyminen liittyy työntekijöiden huonompaan mielenterveyteen ja aiheuttaa sairauspoissaoloja (Asare & ym., 2021; Hulls & ym., 2020).

Yli viisi päivää kestävät sairauspoissaolot johtuvat yleisimmin hengitystiesairauksista ja tuki- ja liikuntaelin- sekä sidekudossairauksista. Nämä ovat olleet tilastoiduilla aloilla yleisimmät sairauspoissaolojen syyt vuosien 2017-2020 välisenä aikana, kun otetaan huomioon lyhyet sairauspoissaolot. (Työterveyslaitos, 2022.) Teollisuusalalla työpaikka- ja työmatkatapaturmien määrä on vähentynyt vuoden 2005 reilusta 30 000:sta vuoteen 2020 mennessä 15 000:een. Silti tapaturmia sattuu edelleen huomattava määrä. Yleisimmät työsuoritukset vahingoittumishetkellä teollisuusalalla ovat esineiden käsitteleminen ja henkilön liikkuminen, yleisin työympäristö vahingon sattuessa on tuotantolaitos/tehdas ja yleisin vahingoittunut kehonosa on yläraaja ja toiseksi yleisin on pää. (Tapaturmavakuutuskeskus, 2022.) Työprosesseja suunniteltaessa on olennaista varmistaa työntekijöille turvalliset työolosuhteet ja edistää fyysistä ja psyykkistä terveyttä tapaturmien ehkäisemiseksi.

Kansainvälisistä standardeista runko toiminnan kehittämiselle

Työnantajan täytyy huolehtia työhyvinvoinnista, kuten turvallisesta työympäristöstä, työntekijöiden hyvästä johtamisesta sekä yhdenvertaisuudesta, yhdessä työntekijöiden kanssa (STM, 2022). Työntekijöiden henkistä stressiä ja pahoinvointia voidaan tukea sosiaalisella tuella, jota voi saada työnantajalta, työkavereilta, perheenjäseniltä tai perheiltä, joissa eletään samankaltaisessa tilanteessa. Työssä käytettävissä olevat resurssit kuten työn selkeys, kontrolli ja tuki yhdistetään työntekijöiden parempiin fyysisen ja mielenterveyden tuloksiin, mikä näkyy vähempänä tupakointina ja alkoholin käyttönä, parempana unena ja vähempänä uupumisena. Työn itsenäisyyden koetaan olevan yhteydessä lisääntyneeseen työhön sitoutumiseen ja työn kontrollointi vähempään työstressiin ja vähentyneeseen henkiseen kuormitukseen. On tärkeää luoda työympäristöt niin, että negatiiviset vaikutukset voidaan minimoida ja positiiviset maksimoida. (Asare & ym., 2021.)

Prenner Oy:n arvoihin kuuluu hyvinvoivat työntekijät ja siksi Prennerille on ollut alusta asti selvää, että työntekijöiden hyvinvointia pyritään edistämään erilaisilla ja riittävillä toimilla. Selkeät työn prosessit vähentävät epävarmuuden ja turhan työn aiheuttamaa kuormitusta ja siksi työterveyden ja –turvallisuuden lisäksi tulee panostaa johtamisjärjestelmiin ja toimintakulttuuriin laajemmalti. Prennerillä henkilöstön hyvinvoinnin kehittäminen on yksi osa-alue yrityksen toimintajärjestelmiä ja sitä arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti ISO-standardien mukaisesti (Plan-Do-Check-Act-sykli). ISO-standardit auttavat yrityksiä ja organisaatioita alasta riippumatta kehittämään johtamisprosesseja sen eri osa-alueilla. Meneillään olevan kehitystyön tuotoksena laaditaan Prenner Oy:lle toimintajärjestelmän käsikirja.

Työntekijöiden hyvinvoinnin menestyksekkääseen edistämiseen vaaditaan aina johdon sitoutuminen, työntekijöiden mukaanotto ja toimintakulttuuri, jossa halutut toimintajärjestelmät voivat aidosti toteutua. Siksi avoin keskustelu yhdessä siitä, millaiset arvot ohjaavat organisaation toimintaa on paikallaan ja ihan ensimmäinen askel kohti onnistunutta toiminnan kehittämistä. Nyt onkin hyvä hetki pohtia, millaisessa työkulttuurissa Sinä työskentelet tai millaiset arvot ohjaavat Sinun toimintaasi esihenkilönä?

LÄHTEET

Asare, BY-A., Kwasnicka, D., Powell, D., & Robinson, S. (2021). Health and well-being of rotation
workers in the mining, offshore oil and gas, and construction industry: a systematic review.

Burton, J. (2010). WHO – Healthy Workplace Framework and Model: Background and Supporting
Literature and Practice.

Hulls, P. M., Richmond, R. C., Martin, R. M., & de Vocht, F. (2020). A systematic review protocol
examining workplace interventions that aim to improve employee health and wellbeing in maledominated industries. Systematic review.

International Labour Organization, 2022.

Sosiaali- ja terveysministeriö, 2022.

Tapaturmavakuutuskeskus, 2022.

Tilastokeskus, 2022.

Työterveyslaitos, 2022.

Työturvallisuuskeskus, 2019.

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738